Nyt se sitten alkaa se ns. "kesäloma"... eläkeläisellekin. Lähdemme nimittäin viikonlopun tienoilla kohti Kainuuta ja jätämme tämän Espoon pihan ystävällisen naapurin huomaan. On vähän haikeakin olo, kun rakas piha pitää jättää. Minä nimittäin olen lupautunut uudestaan miehelleni "aviovaimoksi ja hän minulle aviomieheksi. Elikkä yritän tehdä vain vähän käsitöita ja huomioida häntä enemmän ja hän myös huomioida minua enemmän. (mutta maanantaina minä olin jo vieraissa; kävin nimittäin kudonta-asemalla tapaamassa ohjaajaa ja muita ystäviäni.). Yritän kirjoitella vielä vähän ennen reissua ...

Nämä amppelit tein näyttelyyn

lumihiutale ja belargonia amppelissa kirsikkapuun oksalla

alppiruusukin jää kukkimaan...

Tätä näkymää tulee ikävä...