No ei tässä mitään hurjia kerrottavia ole. Touhua on riittänyt yllinkyllin, kun nuo kudontakurssit on menneillään. Kaikki on tosi vaikeeta meikäläiselle. Varsinkin niisiminen. Niitä olen saanut tehdä moneen kertaan. Mutta en sure, sillä kertaus on opintojen äiti. Niinhän sitä sanotaan. Kohta me päästään jo oikeesti kutomaan. Olen tänään leikannut muovia matonkuteeksi. Meillä on nimittäin kurssi nimeltään "Kudotaan kierrätysmateriaaleista".

 Valmista ei paljon ole tullut, mutta keskeneräisiä on sitäkin enemmän.

Olen minä sentään yhden saanut valmiiksikin. Vilautinkin jo kesällä tätä mattoa ja luulin sen olevan jo valmis, mutta virkkasinkin siihen vielä lisää... Nyt se sa luvan olla "valmis" eikä mulla ole hajuakaan mihin se sopisi. Virkkasinpahan vaan.!